Tänään oli seiska luokkien välinen ringette ottelu, mun luokka pääsi hopeal mut hävittiin kulta mut seki TOSI tasasesti, rankkari ratkasi..

Muuten päivä on menny ihan perseelleen
Taas..
Oon syöny ihan liikaa...

Ketään ei välitä vaik kuolisin, ketä se kiinnostais? Haluisin nukahtaa ja olla heräämättä..

Kaveritki kysyy mikä mull on mut miks kertosin, ei se johtais mihinkää, ei ne ottais vakavasti!!
Ne vaa vähättelee, seku ne sanoo "et sä oikeest pystyis" mut mä tulkitsen sen "noni tee se jo vai eksä uskalla?"

Koulus pitää kirjottaa elämän kerta, ei helvetti! Miks kirjottaisin viel paperil opettajan luettavaks kaiken sen paskan mitä oon joutunut kokemaan!? En vaa pysty! Ope vaa sanos et jos kerron miksen sitä haluu tehä mun ei ois ehk pakko, mut en haluu kertoo, en haluu et kukaan tietää, miks kaikki on niin vaikeeta?
Miksei kaikki voi olla onnellisii ja ilosii, miks onnellisuus on vaa joillekkin tietyille tyypeille tarkotettu?

Meen nukkuu ja toivon taas sen saman asian minkä aina ennen nukkumaan menoa "Toivon etten enää heräis"

***