Mutha tänään meni päivä ihan perseelleen, aamul kauhee kiire bussiin ja sit koulus iha hyvin mut kotona... Äiti huusi ja pilkkas ja haukku, en löytänyt tietenkään terotinta mistään jten terävillä kynsilläni vedin mukavat arvet käsiin(nahkaa lähti vaa hiukan päält) Kukaan ei vaa ymmärrä mun oloo ihanku kaikki mun ongelmat ois oikeest vaan vitsii eikä aitoo!
Lauantain ja sunnuntain kävin n.5km lenkil ja tnää menin sen pyöräl, viikolloppuna syömiset, noh en viitti ees sanoo:/ Mut tänäänki aika huonost!
HAASTAN ITTENI!
Lupaan että menen JOKA PÄIVÄ lenkille ja VÄHENNÄN syömistä!
Tänään ja eilen tuntu taas silt et vois vaa tappaa ittensä "niinhän ois kaikille parast", hyppäisin junan alle muuten mutten haluu tuottaa muille siivottavaa enkä traumoja kuskille... Miksei mailmas vois olla ees yhtä ihmistä joka OIKEESTI ymmärtäis? Ketään ei vaa tajuu,okei en kyllä kertoiskaa kellekkään, koska en luota kehenkään, en vaa pysty en tiiä miksen...
Joka ilta kuiskaan "En haluu enää herätä" ja aamul mietin "Ei helvetti"..
Joskus sain viel elämästä hyvin kiinni mut nyt, vaik oisin ilonen haluun kuolla enkä enää mitään muuta! Palkatkaa salamurhaaja murhaamaan mut.. JOO OON IHA VITUN SÄÄLITTÄVÄ! Ne harvat jonka tän lukee nii varmaa nauraa, mut niinhän ne kaikki...
Jäiskö ketää kaipaa jos kuolisin? 'EI'
***

